Kirjoitan blogiini ajatuksia, hetkiä tai tapahtumia luovuuden saralta. Ne voivat liittyä taiteeseen, terapiaan tai   yleensäkin elämään, jossa me kaikki olemme tutkimusmatkalla minuuteen. Tutkimusmatka kestää koko elämän ajan. Tässä on kuvapari, joka kertoo tästä pitkästä elämänkaaresta luovuuden kautta. Vauvojen värikylvyssä lapsi tutkii värejä maistelemalla, koska kaikki tutkittavat asiat menevät aina ensiksi suuhun. Värikylvyssä maistella saa vapaasti, koska värit ovat kiisseleitä.  Vanhemmat rohkaisevat lasta tutkimaan olemalla läsnä tukemassa. Joku lapsi miettii pitkään ennenkuin koskee ja joku toinen läsäyttää käden heti väriin. Tavat kertovat lapsen persoonasta hyvin paljon. Olenkin sanonut vanhemmille, että voitte sitten rippipuheessa sanoa lapsellenne ” jo vauvana värikylvyssä näin minkälainen tapa sinulla on tutkia maailmaa…” Vanhusten taideryhmässä elämänkaari alkaa sulkeutumaan. Ikääntyneiden ryhmässä värien käytössä näkyy myös rohkeus tai arkuus, mikä kuvaa hyvin persoonaa ja elettyä elämäntapaa. Ikäääntyneiden ryhmässä kynnys aloittaa on usein suuri, siksi töpötys on hyvä tekniikka. Käden vapina ei silloin haittaa, päinvastoin.  Kerran dementikoiden ryhmässä eräs rouva laittoi väriä pensselillä suuhun, koska käsitti värit lautasella ruuaksi.  Aistiminen alkaa vauvalla suun kautta  ja ikääntyneillä se säilyy viimeisimpinä aisteina tunnon kanssa. Mitä kaikkea aistimuksia  elämänkaareen mahtuukaan-mitä sinä olet tähän mennessä  matkalla luovuudessa aistinut?